Tuumauksia toiselta puolelta "Huuto ei auta, voimaa olla pitää".

Ihan väärät kohteet

Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. ”Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!”

Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. ”Kohdistuu väärin ja syrjii!” Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.

Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.

Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.

Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.

Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.

Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.

Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?

Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan.»

Mistä laista nyt puhut? Tarkoitatko 2007-2008 voimassa ollutta potilasturvalakia? Sehän ei siis ole enää voimassa, vaikka epäilemättä vastaava voidaan toki säätää uudestaan tarpeen tullen.

Kait sen lain tarkoitus oli selvä? Tuolloin uhkana siis oli, että kun teho-osastojen ja päivystysleikkausten hoitajista jopa 70-100 prosenttia olisi irtisanoutunut, potilaita olisi alkanut kuolla muutamassa tunnissa.

Sinällään, jos vaikkapa vain vanhainkodin hoitajat lähtisivät viikoksi ulos lakkoilemaan, asiakkaiden määrä alkaisi vähenemään ehkä jo muutamissa tunneissa, ja viikon päästä ei tarvitsisi enää palata töihin muuta kuin siivoamaan.

Selvää lienee, ettei toisten henkeä pidä käyttää työtaisteluaseena.

    «Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.»

Olet aivan oikeassa. Juuri se ero näiden ammattien välillä on, että toisissa alkaisi kuolla ihmisiä, kuten vuoden 1995 lakon johdosta mahdollisesti kuoli muutamia. Mikä oli pointtisi?

Ylitöitä ja vuoronvaihtoja käsittääkseni pitkälti tehdään häiriötilanteissa, kuten sairastapausten sattuessa. Blogisti Riku Mattila kertoi taannoin hoitajien 20 tunnin työpäivistä. Hänen kohdallaan kieltäytyminen ylitöistä tai vuoronvaihdoista suoraan merkitsisi kuolemaa.

    «Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan.»

Aivan hömppää uhriuttaa tässä naisia, jos juuri naisvaltaisilla aloilla on yhteiskunnallisesti niin merkittävä asema, että niissä olisi mahdollisuus työtaistelutoimiin käyttäen pelikapulana jopa toisten henkeä. Sellaista asemaa ei ole niillä parjaamillasi ahtaajillakaan.

Etsit myös aivan mielivaltaista sukupuoleen perustuvaa ristiriitaa. Ylipäätään eri ammateissa on aika erilaisia mahdollisuuksia vaikuttamiselle lakkoilun avulla. Sairaanhoitajilla, ahtaajilla ja paperimiehillä on kiireellisyyteen perustuvat kiristyskeinonsa, mutta vaikkapa meillä ohjelmistojen tuotekehityksessä ei sellaisia ole. Tuotekehitystehtävissä lakolla alkaisi olla mitään merkitystä vasta kuukausien tai vuoden aikaskaalalla, toisin kuin siis vaikkapa sairaaloissa.

Sukupuolet siis ovat tasa-arvoisia, mutta ammatit eivät. Monissa ammateissa ei voi uhata lasten turvallisuudella, ihmishengillä tai edes kontteihin mätänevillä hedelmillä. Aina voi vaihtaa alaa.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Olisikos reilua, jos esim tuontialoille laitettaisiin suoja-/hätätyövelvoite?

Olisi erittäin tasa-arvoista ja yhdenvertaista, että jokaisella alalla olisi samat oikeudet ja velvollisuudet, eikö?

Edit, muokkaus.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Olisikos reilua, jos esim tuontialoille laitettaisiin suoja-/hätätyövelvoite?»

Ei kait ole mitään syytä rajoittaa tuontialojen työntekijöiden oikeuksia sillä perusteella, ettei heillä ole käytettävissään yhtä kovia työtaistelukeinoja kuin sairaanhoitajilla?

Eli juuri päin vastoin, potilasturvalailla laitettiin sairaanhoitajat samalle viivalle muiden kanssa, jotka eivät kykene kiristämään palkkaa ihmishengillä uhkaamalla.

    «Olisi erittäin tasa-arvoista ja yhdenvertaista, että jokaisella alalla olisi samat oikeudet ja velvollisuudet, eikö?»

Se vain ei taida olla mahdollista, koska kaikki alat ovat perustavanlaatuisesti erilaisia. Voisimme tietenkin tehdä "tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen" päätöksen, että kaikkien työaika on klo 08:00-16:00. Tällöin tosin kukaan ei pääsisi bussilla töihin, kun bussikuskin tulisivat töihin juuri siihen aikaan, kun kaikkien pitää olla jo töissä, eikä kukaan voisi ostaa ruokaa, koska kaikki ruokakaupat menisivät kiinni samaan aikaan kun kaikki pääsevät töistä.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #7

Sairaanhoitajien lakko vaarantaisi monen ihmisen terveyden, koska lakko. Tuontialojen lakko vaarantaa monien ihmisten terveyden, koska verorahoja jää tulematta Suomi -nimiseen valtioon, mikä aiheuttaa sen, että sairaanhoitoon ei ole yhtä paljon rahaa käytettävissä, mikä aiheuttaa terveyden- ja kuolemanvaaraa monelle ihmiselle.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #8
    «Sairaanhoitajien lakko vaarantaisi monen ihmisen terveyden, koska lakko. Tuontialojen lakko vaarantaa monien ihmisten terveyden, koska verorahoja jää tulematta Suomi -nimiseen valtioon»

Emmeköhän me molemmat ymmärrä, että jos sinulla menee jalka poikki ja ajat ensiapuun, mutta siellä on jo kolme sataa ihmistä odottelemassa triage-huoneeseen pääsyä, osa jo menehtyneinä, ehkä tulee selväksi, että siihen liittyvissä tehtävissä vastuu ihmishengistä on aika paljon suorempi ja välittömämpi kuin verovarojen tuottamisessa.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #15

Niinpä, ja emmeköhän me molemmat ymmärrä, että lakko-oikeus ei koskaan tule Suomessa olemaan yhdenvertainen/tasa-arvoinen.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #7

"Eli juuri päin vastoin, potilasturvalailla laitettiin sairaanhoitajat samalle viivalle muiden kanssa, jotka eivät kykene kiristämään palkkaa ihmishengillä uhkaamalla."

Tämä. Miten he ovat samalla viivalla, jos heillä ei ole lakko-oikeutta?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #9
    «"Eli juuri päin vastoin, potilasturvalailla laitettiin sairaanhoitajat samalle viivalle muiden kanssa, jotka eivät kykene kiristämään palkkaa ihmishengillä uhkaamalla."

    Tämä. Miten he ovat samalla viivalla, jos heillä ei ole lakko-oikeutta?»

Kyllä heillä on lakko-oikeus, jota tosin on siis rajoitettu siten, että ihmishengillä ei saa uhata.

Käytännössä tehyläisillä on selvästi parempi työtaisteluasema kuin monilla muilla aloilla, joilla lakkoa ei työn luonteesta johtuen käytännössä voida käyttää.

Heitä ei kuitenkaan kannata verrata sellaisiin joihinkin ammatteihin, jotka ovat poikkeuksellisen hyvässä asemassa lakko-oikeutta käyttäessään, vaikka pelaavat sikäli reilua peliä, etteivät uhkaile kenenkään hengellä.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #14

Minkäslainen lakko-oikeus se sellainen on, jolloin työt on hoidettava lakon aikana?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Kun lääkärit olivat 5kk lakossa vuosituhannen taitteessa, Suomessa kuoli toista tuhatta ihmistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavana, lakottomana vuonna, palattiin taas korkeampaan kuolleisuuteen ;)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Marko Grönroos näyttää olevan trolli. Olisitko ystävällinen ja kertoisit miten näiden alojen työntekijöiden pitäisi puolustaa omia etujaan, pitäisikö vain odottaa mitä muruja halliituksen pöydältä lattialle tippuu. Jos hallitus ei pysty hoitamaan omaa tehtäväänsä, turha siittä on syyllistää hoitohenkilöstä.

Suurin syyllinen nykyiseen tilanteeseen on Juha Sipilän johtama hallitus.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Marko Grönroos näyttää olevan trolli. Olisitko ystävällinen ja kertoisit miten näiden alojen työntekijöiden pitäisi puolutaa omia etujaan, pitäisikö vain odottaa mitä muruja halliituksen pöydältä lattialle tippuu.»

Minusta tässä Martinson on trolli ja ilmeisen ymmärtämätön ongelmasta, jonka Tarja Halonenkin ymmärsi vuonna 2007 vahvistaessaan tuolloisen potilasturvalain. Siitä huolimatta, että tuolloin oppositiossa istunut SDP vastusti lakia.

    «Olisitko ystävällinen ja kertoisit miten näiden alojen työntekijöiden pitäisi puolutaa omia etujaan, pitäisikö vain odottaa mitä muruja halliituksen pöydältä lattialle tippuu.»

Kuten edellä kirjoitin, eri aloilla on täysin alojen merkityksestä riippuen erilainen mahdollisuus työtaistelutoimiin. Meillä ohjelmistoalalla ei ole oikein mitään mahdollisuutta lakkoiluun, kun muutaman tunnin, päivä, viikon tai edes kuukauden mittaisella seisauksella ei ole mitään merkitystä, toisin kuin jos vaikkapa lentoemännät menevät lakkoon, jolloin koneet jäävät maahan.

Eikä kyseisillä aloilla oltu estetty työntekijöiden työtaistelutoimia, oli vain rajoitettu niitä, jotta kuolonuhreja ei olisi tullut.

    «Suurin syyllinen nykyiseen tilanteeseen on Juha Sipilän johtama hallitus.»

Siis mihin tilanteeseen? Vuonna 2008 päättyneeseen potilasturvalakiin vai mihin?

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Jäitä hattuun. Ad hominem kommentteihin ei oikein ole mielekästä vastata.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Marko Grönroos on mielestäni kaikkea muuta kuin trolli. Yksi Uuden Suomen terävimmistä kommentoijista mielestäni.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

En minä tuohon naisvihamielisyyttä laittaisi, koska samoilla mennään palo-, pelastus- , poliisi- ja terveydenhoitoalalla. Kysymyshän on hätä-/suojatyöstä. Edes paatuneimmat vasemman laidan ihmiset eivät puheistaan huolimatta kannata tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lakko-oikeuden ollessa kyseessä.

Eihän esim hoitajien kannata mennä lakkoon, koska silloin lainsäädännöstä johtuen kaikki tärkeät tehtävät kuitenkin hoidetaan pienemmällä porukalla, jolloin työnantaja säästää. Ei mitään järkeä. Win-Win -tilanne työnantajalle.

Eräällä yllämainituista aloista tehtiin liiton toimesta virtuaalinen lakkoharjoitus vuosituhannen alkupuolella, jolloin havaittiin, että monella paikkakunnalla hätätyövahvuus oli suurempi kuin normaali vahvuus. Yllättävää kyllä, että tuolla alalla ei ole ollut edes lakko-uhkaa neljäänkymmeneen vuoteen.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Poliisi ja pelastajat ovat virkamiehiä, joiden työtaisteluoikeus on rajatumpi. Edes pelastuslaitosten ensihoitajat eivät nykyään ole virassa sairaanhoitajista puhumattakaan. Juuri työtaisteluoikeus nykyään on merkittävin ero viran ja toimen välillä. IMHO ensihoitajien kyllä pitäisi olla viranhaltijoita. Siihen on muitakin perusteita.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Naisvaltaiset alat ovat useimmiten kunta-alantöitä.

Julkisten alojen palkansaajat ovat aina verovaroista tulonsa saavia.

Sipilän mukaan, vain sieltä, joista pystytään ottamaan pois, ovat ne alueet, joissa veronmaksajien rahat ovat tulonsiirroissa mukana.

Junttaamispolitiikka etsii aina tapansa selittää oikeutuksensa.

En nyt puhu yritystuista, joihin uppoaa miljoonia/miljardeja, en puhu maahanmuutosta, johon uppoaa, miljoonia/miljardeja, en puhu kansallisista rahansiirroista osakkeidsen omistajien hyväksi, joihin uppoaa enemmän kuin osaamme edes kansalaistasolla ymmärtää!

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Tätä keskustelua hallitsee kaksi herraa Marko Grönroos ja Artturi Hård, häiritsevät harkitusi keskustelua tällä blogilla.

Jos hoitajat ei saa mennä lakkoon, so what.
Toiset vielä voimakkaammat liitot puuttuvat asiaan ja katkaiseevat kamelilta selkärangan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Jos hoitajat ei saa mennä lakkoon, so what.
    Toiset vielä voimakkaammat liitot puuttuvat asiaan ja katkaiseevat kamelilta selkärangan.»

Tämä on juuri oleellinen pointti. Tässä Martinson nostaa esille epäoleellisen hoitajien lakko-oikeuden tilanteessa, jossa puhutaan paljon laajemmasta asiasta, jossa hoitajat ovat yksi kymmenien toimintaan kykenevien tahojen joukosta.

Yhtä lailla tehyala on laaja, sairaanhoitajat vain osa alasta, eivätkä heihin kohdistuneet potilasturvarajoitukset ole vieneet koko alan työtaistelumahdollisuuksia.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Hoitajat voivat kyllä mennä lakkoon ja ovat joskus menneetkin. Tämä keskustelu on nyt sikäli hakoteillä, että hoitajat eivät ole nyt edes menneet lakkoon. Jos he kieltäytyvät työnantajan aloitteesta tulevista vuoronvaihdoista tai ylitöistä, niin sehän on lähinnä normaali tilanne. Ei niihin muutenkaan ole pakko suostua.

Itse en oikeastaan ottanut kantaa niinkään itse kiistaan, vaan epärehellisiin argumentteihin ja siihen, että naisvaltaisilla aloillakin pitää olla mahdollisuus pitää puoliaan. Tehy on yksi "rauhallisimmista" liitoista. Ei mikään erityisen lakkoherkkä osapuoli. Mutta samalla monet alan ongelmat ovat jääneet jäätyneiksi konflikteiksi, joihin ei tunnu löytyvän ratkaisua.

Hätätyö ei yleensä ole kovin laajaa. Itse asiassa niistä osapuolet ovat aika hyvin pystyneet sopimaankin. Toinen asia on, että aikaisemmin suuri osa sairaanhoitajista oli viroissa. Nykyään työnantaja on muuttanut lähes kaikki virat toimiksi. Tämä on sinänsä työtaisteluoikeuden kannalta merkittävä ero. Työnantaja ei siis pidä vaikkapa sairaanhoitajan työtä sellaisena, ettei siihen voisi soveltaa normaaleja työelämän pelisääntöjä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Naisia ei määrätä sukupuolensa perusteella hätätyöhön vaan ammattinsa. Miehet sen sijaan määrätään sukupuolensa perusteella puolustamaan maata aseellisesti henkensä uhalla.

Lakko on typerän ihmisen työkalu. Fiksu ihminen vaihtaa alaa tai rupeaa yrittäjäksi jos työehdot eivät miellytä.

"Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa."

Että mielestäsi nykyinen vapaa valinta ei ole tasa-arvoinen? Mitähän hittoa..

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Lakko on typerän ihmisen työkalu. Fiksu ihminen vaihtaa alaa tai rupeaa yrittäjäksi jos työehdot eivät miellytä."

Pekka Pylkkönen. Mistätä tämä johtuu, olisiko hallituksen täysin epäonnistunutta sisäpoliitiikkaa. Pekka järkevänä ihmisenä tiedät, kaikista ei ole yrittäjiksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

En kyllä minäkään ymmärrä, että miksi ensi viikolla 10 000 työntekijää jättää hoitamatta lasten ja avuttomien vanhusten ruokapalvelut? Ja vain siksi, että yksityiset yritykset eivät voisi sopia paikallisesti alle 10-hengen yrityksissä omista työehdoistaan? Saksassa se toimii hyvin. Miksi se ei sitten meillä toimisi?

Kysyä voikin ihan aiheellisesti, että ketä tämä lakkoilu oikein hyödyttää? Vai onko tämä vain poliittista luokkataistelua, tulevien vaalien alla. Ay-johtajat nostattavat vain vihaa ideologisilla seikoilla ja yrittävät samalla puolustella taistelullaan omia isoja palkkojaan ja demareille vaalimenetystä. Lakkoilijat ja lakkojen uhrit ovat vain pelinappuloita isojen poikien pelissä?

Nyt kuulemma lehtien mukaan lakkoilijat pelkäävät, että tämä irtisanomiskiista laajenisi myöhemmin myös suuriin yrityksiin. Miksi se sitten ylipäätään tapahtuisi? - Vain siinä tapauksessa, että tämä hallituksen kaavailema uudistus yrittäjille onnistuisi nyt erinomaisesti ja yrittäjät uskaltaisivat palkata täystyöllisyydessä myöskin enemmän väkeä. Joka ainakin tähän asti on ollut yrittäjille aina riski palkkaus, jos työllisyyskehitys ei jatkuisikaan hyvänä.

Senhän taas luulisi olevan juuri kaikkien etu, ainakin nimenomaan työttömien etu. Heidän luulisi kiivaasti puolustavan toivetta, että työllisyys nousisi? Näin ainakin luulisin? Joidenkin mielestä pienipalkkaisilla aloilla ei juuri monillakaan työttömillä ole edes mikään kiire töihin, kun muutenkin pärjää. Toivottavasti se on vain vähemmistön harhaluuloa?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#17 "En kyllä minäkään ymmärrä, että miksi ensi viikolla 10 000 työntekijää jättää hoitamatta lasten ja avuttomien vanhusten ruokapalvelut? Ja vain siksi, että yksityiset yritykset eivät voisi sopia paikallisesti alle 10-hengen yrityksissä omista työehdoistaan? Saksassa se toimii hyvin. Miksi se ei sitten meillä toimisi?"

Kaija, tässä vähän valaisua!

Meillä ei ole välttämättä tiedossa vielä, millaista lakia ollaan tuomassa eduskunnalle. Siksi koko kekustelu on ennenaikaista.

Kyse on tuskin lainkaan työttömien eduista, saati pienten yritysten (alle 10 hengen) palkkausongelmista.

Kukaan ei ole vielä ottanut puheeksi sitä, miten paljon pienyrittäjälle tulee maksamaan yhdenkin sairastuvan henkilön sairauslomat saati työkyvyttömyys.

Olin aikanaan työsuojeluvaltuutettuna ja tiedostin. miten yritysten niskoille jää yhdenkin sairastuneen henkilön palkanmaksut sairauden ja sen jälkeisten lomakorvausten maksatus ym.vastuut.

Pienen yksityisyrittäjän toimeentulo on usein kiinni työntekijöistä, jotka ovat pysyvästi terveitä, eivät tule raskaiksi, eivätkä sairastu kroonisesti.

Näinhän ei elämässä koskaan mene. Aina on mahdollisia sairastumisia, raskaaksituloja ja pysyvästi sairastumisia.

Nyt oliskin tärkeämpää selvittää, miten yrittäjän selviytyminen vaikeista työsuhdetilanteista on mahdollista muutoin kuin irtisanomisten kautta.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Mikroyritysten kynnystä työntekijän palkkaamiseen kannattaisi kyllä laskea. Eri asia on, ettei irtisanomisen vaikeus ole ollenkaan keskeisin ongelma.

Olen ollut työpaikoilla sekä työnantajan että työntekijän edustajana. Nykyään juridiikka liittyy osin töihini. Ja täytyy sanoa, etten ole törmännyt tilanteeseen, jossa irtisanominen ei olisi ollut mahdollista. Oikeustapauksissakin kysymys on yleensä enemmän oikeasta menettelystä ja näytöstä kuin itse irtisanomisesta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #23

Selkeä esimerkki nykyisen työsopimuslain soveltumattomudesta pienyrityksiin, on ns. uudelleensijoitusvelvollisuus. Jos yrityksellä on kolme saman alan työntekijää ja yksi irtisanottaisiin henkilökohtaisesta syystä, niin mitään uudelleen sijoittamisen mahdollisuutta ei ole. Mutta kuitenkin irtisanottaessa ja työsuhteen päättyessä uudelleen sijoittaminen tulee selvittää. Jos sitä ei tehdä, niin irtisanominen on laiton.

Tämä uudelleen sijoittamisen selvityksen poistaminen pieniltä yrityksiltä olisi selvä kohta lain muuttamisessa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Totta vaikeuksia riittää yrittäjillä ja erityisesti naisvaltaisilla aloilla... . Oletetaan, että neljän hengen yrityksessä on kaksi raskaana ja vielä sen jälkeen muutaman vuoden äitiysvapaalla.... Pienyrittäjän ahdinko on valtaisa. Ja siksi pitäisikin miesten osallistua jollakin keinoin tähän "tasaukseen"!.... Onko tästä tehty mitään vakavaa aloitetta, kun mitään ei ole tapahtunut puheista ja toivomuksista huolimatta?... Miksi sitten lakkoilla, kun ei vielä edes lopullista ehdotusta ei ole esitetty??

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Perhevapaiden ja muiden sosiaalietuuksien tasaaminen on työnantajien kannalta aivan eri mittaluokan ongelma. Kuvaamasi esimerkki on etenkin naisvaltaisilla aloilla todellinen yrittäjän kauhukuva. Ja usein yrittäjä joutuu venymään itse paikatakseen työntekijän puuttumista. Rajansa siinäkin.

Tällä hallituskaudella perhevapaauudistus ei edennyt. Suurin syy taitaa olla, että Keskusta pitää tiukasti kiinni kotihoidon tuen koskemattomuudesta. Sosiaaliset etuudet taidetaan nähdä jonkinlaisena aluepolitiikan osana. Toivottavasti tämä ikuisuusaihe etenisi seuraavalla hallituskaudella. Siihenhän me itse kukin voimme vaaleissa keväällä vaikuttaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#19 Liitoilla näyttää olevan 'kovat piipussa'!

Kiky on jo irtisanottu. Mitä se merkitsee, saas nähdä!

Yhteiskuntarauha on jo veitsen terällä! Toivoa sopii, että joku järkikansalainen ottaa ohjat - kuka, ehkä presidentti, mutta hänelläkään ei ole enää kekkosvaltaa!

Martti Ahtisaari?

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Ylipäätään koko keskusteluun kommenttina voisi sanoa, että juuri havainnoistanne alunperin olikin kysymys. Jotkut ihmiset tekevät niin vaikuttavaa työtä, että sen häiriöt johtavat nopeasti isoihin ongelmiin.

Tästä syystä pitäisikin miettiä miten näiden alojen ongelmia ratkotaan, jotta työtaistelulta vältyttäisiin, mutta toisaalta ongelmat saataisiin ratkottua. Esimerkiksi palkkatasa-arvo ratkeaisi varmaan helposti, jos vaikkapa sairaanhoitajat toimisivat ahtaajien tavoin. Eivät kuitenkaan toimi, koska ovat yleisesti ottaen hyvin vastuuntuntoista väkeä. Sitä ei saisi kuitenkaan käyttää heitä vastaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Terveydenhuollon ongelma yleisesti on se että tuottavuus siellä ei kasva. Ei ole kestävää perustetta nostaa palkkoja. Menot sen sijaan kasvavat. Jos katsoo viimeistä 30 vuotta, sote-menot ovat kasvaneet hirvittävästi nopeammin kuin bkt. Samalla tahdilla menisi 20 vuotta siihen että koko Suomen talous olisi pelkkää sotea.

Jos sairaanhoitajat keksisivät kuinka nostaa tuottavuutta, soisin heille mielelläni lisää liksaa. Nykyisellään liksat ovat aivan liian korkeita.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Menee off-topiciksi, mutta kaipaan kyllä tähän luotettavaa lähdettä ja suosittelen perehtymään asiaan.

Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen varsin kustannustehokasta ja yksiköissä kyllä tehdään jatkuvasti kehitystyötä, eikä vain odotella sotea. Suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavuus on niin ikään kansainvälisesti vertaillen hyvällä tolalla. Itse asiassa suurin osa terveydenhuollon mittareista osoittaa samaan suuntaan. Tunnistettuja ongelmia on lähinnä palvelun saatavuudessa ja kansalaisten eriarvoisuudessa etenkin terveyserojen kasvun suhteen. Suomalainen terveydenhuolto on myös moniin muihin maihin nähden verrattuna suuremmalta osin käyttäjien itsensä rahoittamaa ja siksi osalle väestöstä vaikeasti saavutettavissa.

Näin terveyshallintotieteeseen ja terveystaloustieteeseen jonkin verran perehtyneenä näen ongelmaksi sen, että ekonomistit ja erityisesti wanna-be-ekonomistit luulevat olevansa kaikkien alojen asiantuntijoita. Ei ymmärretä, että monet teknistaloudelliset mittarit soveltuvat huonosti jos ollenkaan joidenkin muiden alojen kuvaamiseen. Itsepintaisesti niitä kuitenkin käytetään leimakirveinä. Näiltä kriitikoilta kaipaisi enemmän näyttöä heidän oman toimintansa perusteista ja tuloksellisuudesta.

Toimituksen poiminnat