Tuumauksia toiselta puolelta "Huuto ei auta, voimaa olla pitää".

Öyhöttäjän ankea maailma

  • Öyhöttäjien on arveltu olevan örkkien kaukaisia sukulaisia.
    Öyhöttäjien on arveltu olevan örkkien kaukaisia sukulaisia.

Vaalien alla monet hiljaiseloa viettäneet öyhöttäjät ovat kaivautuneet esiin. Ne kömpivät koloistaan sekaantumaan somen keskusteluihin ja päivityksiin, vaikka niillä ei mitään sanottavaa olekaan. Ne ovat poikkeuksetta negatiivisia. Öyhöttäjä on teinimeininkiin juuttunut reppana, jolle kaikki on paskaa paitsi kusi.

Ennen pidin öyhöttäjiä rasittavina. Ajattelin, että kun kerran tuommoisiakin on, niillä varmaan on joku tarkoitus, vaikkei sellainen suuresta suunnitelmasta suoranaisesti ilmenisikään. Vähän niin kuin hyttysillä ja paarmoilla. Päätin kuitenkin, että en enää ärsyynny öyhöttäjistä, vaan yritän kuunnella niitä ja antaa tilaa. Josko oppisin jotain.

Oikeasti öyhöttäjien kanssa asiointi on vaikeaa. Kun annat öyhöttäjälle hänen kerjäämänsä huomion, hän useimmiten kömpii takaisin kiven alle omaan koloonsa. Useimmat öyhöttäjät eivät vastaa mitään heille esitettyihin kysymyksiin. He vain katoavat.

Mutta öyhöttäjiä on montaa lajia. Jotkut öyhöttäjät ovat voimaantuneet ja korostavat, että heillä on sananvapaus. Se on oikeastaan ihan hieno oivallus. Kun kysyy, mitä öyhöttäjä aikoo sananvapaudellaan tehdä, hän hämmentyy. Miten niin tehdä?

Yksi öyhöttäjien alalaji pyrkii jopa argumentoimaan. Joskus oikein ketjussakin. Kun sanot, että ulkona on kaunis ilma, öyhöttäjä helposti korjaa, että on liian kylmä tai liian kuuma. Jos alat keskustella vaikkapa sään mukaisesta pukeutumisesta, öyhöttäjä vetäytyy mukavuusalueelleen viimeistään toisen tai kolmannen kommentin jälkeen ja myöntää, että olet oikeassa mutta se on maahanmuuttajien syy. Jos yrität keskustella maahanmuutosta tai maahanmuuttajista, saat listauksen stereotypioista ja väärinkäsityksistä, jotka ovat ehtaa lainatavaraa. Öyhöttäjillähän ei ole omia ajatuksia. Asiasta huomauttaminen johtaa kuitenkin siihen, että sinusta tulee suvakkihuora.

On myös käänteisiä öyhöttäjiä. Sellaisia, jotka arvelevat sinun olevan rasisti, kun sanot että ulkona on kaunis ilma. Ja ellet ole rasisti, olet ilmastodenialisti. Ilmastonmuutos ei ole nimittäin yhtään kaunista. Kun öyhöttäjän kanssa sitten yrittää keskustella ilmastonmuutoksesta, saa loputtoman määrän lainauksia ja linkkejä toisten kirjoituksiin. Jos tällaisen öyhöttäjän patistaa itsenäiseen ajatteluun, hän kaivaa kaapista kostoksi demagogisen työkalupakkinsa, jossa ennen 1991 eläneet näkevät etäisesti jotain tuttua. Lopputulos on tästä öyhöttäjäkontaktista, että sinusta tulee rasisti tai muuten vaan tyhmä ja huono ihminen.

Yksi öyhöttöjien alalaji ovat voimaantuneet tiedostajat. He siteeraavat mielellään kerran lukemaansa kirjaa, sitä ainoaa. Tarkempi keskustelu tosin herättää epäilyksiä siitä, miten pitkälle kirja on luettu. Nämä naamioöyhöttäjät elävät yleisesti tulonsiirtojen varassa, mikä usein selviää lähemmässä tarkastelussa.  Tämän lajin öyhöttäjät tavoittelevat akateemista kieltä. Erityisesti he ovat tykästyneet niihin pariin oppimaansa sivistyssanaan, joiden oikeinkirjoitus tosin tuottaa pulmia. Yhdys sanat ovat nälle öhöttäjälle vaiketa.

Öyhöttäjällä on aina kaveri, toinen saman lajin öyhöttäjä. Ellei öyhöttäjä vetäydy kivenkoloonsa, vaan jää jatkamaan tekotaiteellista demonstraatiotaan, hän kyllä masinoi paikalle vähintään puolenkymmentä lajitoveria. Öyhöttäjä on laumaeläin. Lauma tuo mukavasti turvallisuutta ja lauman turvista on kiva huudella ikään kuin anonyymisti.

En enää jaksa ärsyyntyä öyhöttäjistä. Pikemminkin olen havainnut heidät kiintoisaksi tutkimuskohteeksi. Olen myös oppinut säälimään heitä. Öyhöttäjä toivoisi maailmansa olevan mustavalkoinen, mutta ikävä kyllä se tuppaa olemaan enimmäkseen harmaa ja hämärä. Öyhöttäjät ovat ehkä alun perin olleet yöeläimiä, mikä selittää peura-ajovaloissa-efektin, kun valo sattuu kohdalle. Öyhöttäjän maailma on kylmä ja ankea. Öyhöttäjä on miltei yksinomaan onneton ihmisraunio. Ei käy kateeksi. Mikään ei ole hyvä. Ei se, ettei huomioida. Mutta ei sekään, että huomioidaan. Huomion keskellä öyhöttäjä tuntee itsensä liekaan sidotuksi karitsaksi, jota susilauma ympäröi.

Öyhöttäjistä ei kannata ärtyä, eikä heitä kannata kadehtia. Heidän suuriin saavutuksiinsa voi kuulua parin rivin öyhötys somessa. Ei ole ollenkaan helppoa olla öyhöttäjä. Herätä joka aamu samaan päivään ja todeta, että ei taaskaan. Ja huomata joka aamu, että kaikki on paskaa paitsi kusi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Muuten oikein mutta kyllä me öyhöt olemme liikkeellä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Vaalit eivät suinkaan ole mikään erityinen napsuaika.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Miten olisi jos puhuttaisiin asioista ilman öyhötystä?

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Hyvä ehdotus. Täytyy kyllä sanoa, että olen hieman yllättynyt siitä, miten hyviä keskustelijoitakin tästä maasta löytyy. Harmi, että esimerkiksi television formaatit ovat nykyisin sellaisia, että hyviä keskusteluja ei juuri näe. Sellaisia olisi kyllä ilo seurata.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Otan osaa. Vaikka itse työskentelisi terveydenhuollon alalla, niin ei se tarkoita sitä että omat asiat olisi välttämättä kunnossa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Ihmisiä me kaikki ollaan ja vuorollamme öyhötetään kuka mistäkin.

Kuvan örkkilauma tuo etäisesti mieleen krapulaisen lauman vodkaturisteja menossa aamun kaupunkikierrokselle, joihin aloittelevana matkanjohtajana kovin hesalaismaisen alentuvasti aluksi suhtauduin. Mutta kerran vanhempi kerroshoitaja-matushka vetosi tunteisiini ja puolusti öyhöttäjiä, kuinka kannattaa nähdä pintaa syvemmälle ja ymmärtää että öyhötys on tsuhnalle kuin tuuletus, voi kerrankin astua rikkaan miehen saappaisiin, levitellä ruplia ja saada naisilta kehuja, kun kotona tulee kaulimesta päähän. Siksi öyhöttäjät matkustavat miesseurassa, matushka valisti, koska suomalainen akka hakkaa, hän oli monen monta vuotta sitäkin touhua katsellut.

Ja toden totta, hyväntahtoisia ihmisiä nämä öykkärit kun vähän pintaa raaputti, ja laumakäytös oli paljon sivistyneempää kuin sakslaisten tai italialisten turistiryhmien, puhumattakaan jenkkiläisistä harakkalaumoista. Kaikki Inturistin oppaat kadehtivat suomalaisryhmien oppaita, kun suomalaiset ovat niin tottelevaisia, täsmällisiä, kiitollisia ja kilttejä, siksi heille viaton öyhötys hyväntahtoisesti sallittiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Öyhöttäjää pelottaa. Öyhöttäjä pelkää ilmastonmuutosta ja siksi kieltää ilmastonmuutoksen. Öyhöttäjä pelkää maahanmuuttajia ja siksi haluaa kieltää maahanmuuttamisen. Öyhöttäjä pelkää kehitystä ja varsinkin muutosta. Susiakin.

Öyhöttäjä on pelkojensa takia varsin heikko. Hän ymmärtää kyllä heikkoutensa. Siksi öyhöttäjä pyrkii voimaantumaan pelottelemalla. Öyhöttäjän mielestä hänestä tulee vahvempi, kun löytää toisen pelokkaan. Uhkakuvia maalaillessaan hän kuvittelee vahvistuvansa. Kaksi pelokasta on vahvempi kuin yksi. Pelokkaiden joukossa piilee öyhöttäjien voima.

Ehkä öyhöttäjä pelkää eniten sitä, että jokin perustavanlaatuinen muuttuu ja koittaa lopulta se aamu, jolloin kaikki on paskaa, myös se kusi.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Mielenkiintoisia näkemyksiä. Varmaan totta, että muutos pelottaa, vaikka asiat eivät nytkään olisi hyvin.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"Öyhöttäjät" todellakin pelkäävät jotakin ja juuri sen takia he "öyhöttävät" asiasta koko ajan. Tällähän hetkellä Suomessa joillekin liian karkeasti "öyhöttäville" kerrotaan, että heidän "öyhöttämisensä" on laitonta ja että jos he eivät lopeta "öyhöttämistään", niin heitä tullaan rankaisemaan. Eli pelokkaita ihmisiä uhkaillaan rangaistuksilla, jos he eivät lopeta näyttämästä pelkoaan muille. Onhan tuolla tavalla heidän "öyhötyksensä" poissa silmissä, mutta tuskin heidän pelkonsa tai "öyhöttämis"-halunsa ovat hälventyneet. Eivätköhän he löydä samanhenkisiä tai jopa vielä syvemmälle kaivautuneita "öyhöttäjiä", jotka vahvistavat "öyhöttäjien" pelot todeksi.

Tuosta "öyhöttämisen" hoitamisesta tulee mieleen se, miten esim. KKK:n jäseniä on saatu lopettamaan "öyhöttämisen". Kyseessä ei ole mikään kielto vaan keskustelu. Siis tummaihoiset etsivät KKK:n jäseniä ja juttelevat heidän kanssaan. KKK:n jäsenet sitten miettivät mielessään, että kaikki muut tummaihoiset ovat itse pahuus paitsi tämä yksi. Sitten seuraavan tummaihoisen keskustelukumppanin kohdalla ajatukset ylikirjaantuu taas sillä, että kaikki muut tummaihoiset ovat itse pahuus paitsi tämä ja se edellinen. Jossain vaiheessa KKK:n jäsenetkin ovat huomanneet, ettei ihonväri tee ihmisestä sen pahempaa.

https://www.npr.org/2017/08/20/544861933/how-one-m...

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Selkeä määritelmä öyhötyksestä auttaisi ymmärtämään blogin viestiä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Onhan se ikävää, kun argulentointitaidot eivät riitä asialliseen keskusteluun ja sen takia joutuu turvautumaan vastapuolen nimittelyyn. Tämä koskee niin "öyhöttäjiä" kuin myös niitä, jotka kutsuvat heitä "öyhöttäjiksi".

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Tämä oli hyvä kommentti. Kiitos. Herätti ajatuksia ja ehkä jonkun tulevan blogin aiheenkin.

Käyttäjän katimartinson kuva
Kati Martinson

Kommenteissa ja saaduissa yksityisissä viesteissä puhutaan paljon keskustelun tasosta ja tyylistä sekä argumentaatiotaidoista. Se onkin tärkeää. Jotenkin vaan ajattelen, ettei kriittisyys, eri mieltä oleminen tai kielelliset puutteet tee kenestäkään öyhöttäjää. Enemmänkin minusta kyse on asenteesta ja motivaatiosta. Siis sellaisista kommenteista, joilla ei ole tarkoituskaan sanoa mitään tai keskustella mistään.

Jos käyt vaikkapa keskustelua moottoripyöristä ja väliin heitetään kommentti "mamut vittuun", niin ainakin itselleni jää epäselväksi mikä se ajateltu impakti oikein on.

Joissain leireissä patenttityyli on haalia kaveritkin taivastelemaan eri mieltä olevan tyhmyyttä. Kukaan ei oikeastaan sano mitään, vaan linkitetään satoja sivuja mietintöjä, joissa asia on näin. Olisi helpompaa, jos sanottaisiin että miten ja millä perusteella. Usein näitä linkkitehtailijoita on myös jäänyt kiinni siitä, etteivät he itse ole lukeneet linkkejään. He eivät siis tiedä mitä niissä heidän linkkaamissa dokumenteissaan todetaan. Tähän törmää etenkin ilmastonmuutoksesta keskustellessa.

Lopuksi, minulla on kyllä vähän ikävä vasemmisto- ja viherintellektuelleja. Minne he ovat kadonneet? Tarkoitan sellaisia kuin Claes Andersson, Esko Seppänen, Pekka Sauri tai Osmo Soininvaara. Jotka keskustelevat mielellään eri mieltä olevien kanssa ja argumentoivat kantojaan. Ja hyväksyvät myös sen, että joku on eri mieltä heidän kanssaan. Onko sellaisia aktiivipoliitikkojen joukossa enää ollenkaan?

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Claes Anderssonin kaltaisia itsekin kaipaan politiikkaan, oli mun lempitulkattavia aikoinaan inhimillisen ja hauskan Seppo Kääriäisen ohella. Soininvaaraakin olen tulkannut, on kuin Halla-aho, kuivahko ja asiapitoinen, mutta politiikkojen parhaimmistoa molemmat. Sauri palkittiin poliittisella virkamiespostilla puolueansioistaan H:gin kaupunkiin, kuten myös Sinnemäki, jonka itsehillinnän puute ei kestänyt julkisia esiintymisiä.

Kouluesimerkki miten viedään asiallinen keskustelu öyhöttämällä sivuraiteille, oli A-studion maahanmuuttokeskustelu vuonna 2010, jossa Annin vihaa leiskuva hyökkäys, tuolikin horjahti, Jutta Urpilaisen kimppuun tämän sanottua, että jotakin pitää tehdä kun ihmiset eivät osaa suomea kaksikymmentä vuotta täällä asuttuaan, oli jotakin karmaisevaa, se räiske tuli iholle kotikatsomossa, sitten Jutta hämmentyi, katse laskeutui ja Anni alkoi paasaamaan kossusta ja lenkkimakkarasta Jutan "maassa maan tavalla" kommentille. Silloin vasta kiinnostuinkin maahanmuuttopolitiikan roolista kansaa kahtiajakavana ilmiönä. Öyhöytykselläkin on puolensa.

Mutta itse asiaan, on hyviä poliittisia toimijoita joka puolueessa, jopa kokoomuksella, ongelma on puoluekuri, joka käytännössä tarkoittaa puolueparlamentarismia, eikä suinkaan kansanvaltaista demokratiaa. Ymmärrän hyvin Hjalliksen taistelun puoluepoliittista kulttuuria vastaan.

Itse olen katsellut poliittisia lehmänkauppoja, salaliittoja ja härskejä manööverejä 30 vuotta puolueiden sisältäkin päin, siksi kannattanut aina suoraa demokratiaa, en ole luovuttanut vieläkään ja aion ensi kuussa äänestää entistä Muutoksen puh.johtajaa, se oli puolue, jonka ydin oli suora demokratia, mutta median toimesta öyhötettiin jollain muukalaisvastaisuudella tai islamofobialla pihalle poliittiselta kartalta. (miten järjettömiä termejä!, onneksi ei tarvitse tulkata tätä poststruktuaalista, sivistyksen ajan jälkeistä uuskieltä)

Mutta kevennyksenä tähän öyhötyskulttuuriin, lainaan viisaan Kari Rydmanin kirjoitusta esimerkkinä, ettei kaikki vasemmistointellektuellit ole vaienneet, heidät löytää eläköityneinä netistä, eivätkä he öyhötä sitä samaa mitä nykyvasemmisto öyhöttää:)

Trump ja Putin - viholliskuvat ja veljeily
http://karirydman.blogspot.com/2018/07/trump-ja-pu...

Toimituksen poiminnat